sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Tunturitango




Otinpa ja polkaisin muutaman kymmenen kilometrin pituisen lenkin Tunturi Tangollani lumivallien reunustamia teitä pitkin. Muuten on jäänyt talvinen poljeskelu vähiin vaikka nastatkin syksyllä laitatin.

Aloitin samalla harjoittelun ajanjaksolle 29.5. - 21.6.08 kaavailemaani pyöräretkeä ajatellen joka vaatii paljon muitakin järjestelyjä. Aikaa suunnitteluun ja muuhun valmistautumiseen on tasan kaksi kuukautta.

Aikomani pyöräretki ei olekaan mikä tahansa huviretki jossa polkaistaan Tallinnasta Nizzaan 113 km:n päivävauhtia kuin valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara ennalta suuniteltuine hotellimajoituksineen ja hyvinsyönteineen.

Ehei. Budjettikin on aivan minimaallinen näihin tasavaltojen lävitse hujaltaviin, itsensä kanssa vetoa lyöviin valmismatkalaisiin verrattuna.

Tätä pyöräretkeä ja sen toteuttamismahdollisuutta olen miettinyt loppuun parikymmentä vuotta ja nyt se näyttäisi ehkä toteutuvankin.

Tämä on puhtaasti kirjallinen retki. Sille on olemassa esikuvansa ja olemassaolevat, julkaistut päiväkirjojen sivut 1900 -luvun alkukymmeniltä. En kerro henkilöstä jonka pyöränjäljille lähden enkä reitistäkään vielä tämän tarkemmin, että ei ainakaan kaikki heti arvaa millaisesta matkasta mahtaa olla kyse.


Blogitekstiä kuitenkin sitten suollan päivittäin ja esikuvani matkareittiä (jos se vain missä enää käy päinsä tiestön muuttumisen vuoksi) sekä muistiinpanoja tarkkaan mukaillen jos "mokkulayhteydet" vain suinkin pelaavat.

Tälle retkelle valmistautumisen aloitin jo muutama päivä sitten tarvikeluettelon teolla ja tilaamalla Antikwariaatti Arwo Paperista 1920-luvun tiekartan joka maksoi 7 €. Lisäksi selvittelin esikuvani aikaisen markan ja tämän päivän euron rahanarvokertoimen. Tuolloin yksi markka on ollut 0,2748/1 € ja kun silloisen pyöräilijän povitaskussa on pullottanut reilut kolmetuhatta markkaa sisältävä posa, tekee se noin 824 euroa tämän päivän valuutassa. Jos oikein osasin rätnätä.

Toisin kuin Osmo Soininvaaran kaltaisten joilla ei ainakaan rahan puuttuminen tuota koskaan päänvaivaa, minun täytyy voittaa jo tässä ensimmäinen haaste ja saada tämä vaatimaton matkakassa jotenkin järjestettyä. Sponsorit hoi! Lykkäätte kyllä ylimääräisiä eurojanne paljon turhempaankin...

Tämä lienee samalla testi siitä, kuinka 34 euron päiväbudjetilla pyöräilevä matkalainen Suomessa pärjäilee. Kievarimajoituksia saatika hotelliyöpymisiä se ei kuitenkaan kahta enempää suvaitse tai matkalainen nyyskähtää ojanpohjalle jo ennen Savonlinnaa. Kalsarit ja muu garderobi täytyy myös huljutella järvissä tai puroissa ja kuivatella pajunoksilla auringossa. Edellyttäen, että sattuu semmoinen taivaalta kuumottelemaan.

Mietiskelin vielä niinkin, että todellinen matkassa oleva rahamäärä lienee pienempikin koska minun on etukäteen hankittava joitakin tarvikkeita ja niiden hankintahinta on otettava tästä samaisesta budjetista. Viime kesän pyöräretkestä tekemieni muistiinpanojen perusteella päivittäinen kulutus on ollut 11-12 euroa ja tuntui, että syömistä oli runsaanlaisesti. Kaikki tarvittava päivittäistavarakaupasta hankittuina.

Kotona näinkin pitkä poissaolo vaatii lastenhoidon osalta omat järjestelynsä. En tiedä vielä, kuinka sen hoidan. Minun se on kuitenkin tehtävä koska itse itseni hoitotiimistä pois järjestän ja vaimon on kuitenkin töihinsä päästävä.

Pahalla päällä se on minulle tästä joka tapauksessa. Ei auta vertaus, että jos menisinkin torinlaidan pubiin lorottelemaan 824 euroa kaupungin viemäriverkostoon. Sehän ei kestäisi kuin pari päivää ja tapahtuisi miltei kotoa käsin.

Jotkut asiat on vain tehtävä kun niiden aika on. Heinätkin seivästetään ajallaan eikä kuolemakaan kysele, saako tulla kun tulossa on.

Ei kommentteja: